Nafoore hawri e duumingol : Pirolisis kuuraa jokkondirɗo feeñii e feere mawnde ngam haɓaade caɗeele Orop e joofnirde nguurndam

BIRUSEL, hitaande 2024– No Orop yaawirta eɓɓooji mum faggudu cirƴaaɗi, jokkondirɗi kuuraa ɓuuɓnude pirolisis teknik ina heɓa anndireede wonde feere moƴƴere ngam joofnude nguurndam Koolkisagol Tire. Ndee feere hesere ina hawra e njuɓɓudi golle e ndimaagu semmbe, ina rokka gollotooɓe Oropnaaɓe to bannge njuɓɓudi mbaylaandi, feere moƴƴere to bannge faggudu, tawa ina moƴƴi e weeyo.

Jaambaraagal karallaagal : Waylude mbuuɗu e geɗe ɓeydooje nafoore
Laabi gollorɗi pneus gaadoraaɗi ina keewi haɓde e tiiɗnaare semmbe, e reentaade mborosaaji, e ŋakkeende nafoore geɗel. E ko feewti heen, jokkondire kuutorɗe pirolisis kuuraa ina ndokka golle ɓurɗe moƴƴude rewrude e ƴeewndo nguleeki laaɓtungo e peewnugol timmungol :
• Ina feewna nebam pirolisis ɓurɗam weeɓde, ɓuuɓɗam, potɗam wonde petroŋ walla ñamri kemikal
• Ina jibina kalite toowɗe Karbon ɓaleejo keɓaaɗo hawrude e tolnooji kuutoragol gollorɗe
• Reende ko ina wona zero e nder golle ɗee kala, tawa ina tabitina ɗooftagol kuule UE

Jeytaare semmbe ina ɓeyda semmbe golle
Nafoore ciftinnde ina woni e ƴellitaare semmbe system oo. So en mbaɗtii gaasuuji kuutorteeɗi ɗii e kuuraa, leɗɗe ina mbaawi heɓde ndimaagu mum en no feewi, ustude tuugnaade e semmbeeji yaajɗi. Ngalɗoo baawngal ina rokka darnde gollorde tiiɗnde e nder luumooji semmbeeji Orop ɗi mbaylaaki.

Jokkondiral e Paandaale Oropnaaɓe
"Ngolɗoo karallaagal ina yahdi no feewi e paandaale « Green Deal » Orop e « Peeje golle faggudu » , teskiima karallo ko faati e njulaagu. "Ɗum wonaa tan ngam haɓaade caɗeele njuɓɓudi mbuuɗu kono kadi ina ɓamta ƴellitaare jawdi haa tolnooji kesi."

Fodoore Application
Gaa gaa peewnugol tire, platform karallaagal ina hollita mbaawka yaajde e jogaade geɗe jillondirɗe e palastik e kaɓirɗe, mbaawka wonde karallaagal kuuɓtodinngal wonande diiwaan Restoraaji jawdi cafrirɗe.

Ragare
Karallaagal pirolisis kuuraa jokkondirngal ina hollita mbaawka mawka e nder luumo Orop. No sarɗiiji duumingol ɗii ɓeydorii tiiɗde e nder UE nii, ngool laawol gonngol e mbaydiiji ɗiɗi – rokkirde nafooje faggudu e weeyo – ina fodi sosde fartaŋŋeeji kesi wonande fannu njuɓɓudi mbaylaandi Orop.